maanantaina, huhtikuuta 17, 2017

Oskar Selim Vettenranta - tyrvääläisten kansankynttilä

Oskar Selim Söderholm syntyi 20.12.1854 Kalantin Viisolan yksittäistalossa kruunun nimismies Gustaf Viktor Erikinpoika Söderholmin (s. 18.8.1813 Kemiö, k. 16.7.1885 Kalanti Viisola) ja Sofia Albertina Stenrothin (s. 5.11.1811 Turku, k. 28.8.1895 Tyrvää Marttila) nuorimpana lapsena.

Vanhin lapsista Fredrik Albert (s. 18.8.1842 Kalanti) lähti opintielle. En katsonut tarkemmin, mutta oletan Turkuun. Hän muutti opintojen jälkeen Kalvolaan (muuttokirja 4.8.1879;10).
Ferdinand (s. 28.3.1844 Kalanti) lähti Turkuun "Extra kanslist" (muuttokirja 12.1.1869;40). Ainoa sisar Johanna Albertina (s. 26.1.1848 Kalanti) meni naimisiin Kalannissa 9.12.1869 Anders Haglundin kanssa, joka oli titteliltään "Underl. Inspektör" (s. 29.5.1836 Tukholma? jos oikein sain selvää). He muuttivat Kullaalle 5.10.1877 yhden lapsen kanssa.
Kuva: Opettajan lehti 24.11.1911
Oskar lähti myös opiskelijaksi ja valmistui 7-9.6.1877 Jyväskylän seminaarista, ylitarkastaja Cygnaeuksen läsnäollessa, opettajaksi miesosastolta. Oskar pääsi samantien kansakoulun opettajaksi Isokyröön. Hän lähti 21.6.1877 ja asettui Ikolan kylään, Marisdahl folkskolanin opettajana.

Isokyrön aikan hän löysi vaimon. Eva Fredrika Gestrin (s. 19.4.1861 Saloinen, k?). Eva oli Ylihärmässä, jossa myös vihkiminen tapahtui 27.7.1881. Mutta paikkaa en ole löytänyt. Evan vanhemmat olivat Gustaf Georg Gestrin (S. 6.6.1821 Asikkala, k. 23.1.1883 Vaasa) ja Eva Emilia Bonsdorff (s. 23.12.1833 Turku, k. 24.5.1887 Helsinki).

Söderholmin pariskunta lähti Tyrväälle vuoden viimeisenä päivänä 1883.
Hopun koululla oli opettajana Johannes Manner, joka lähti Rymättylään vaimonsa Anna Matilda Hackstedtin ja kahden poikansa kanssa.  Tilalle tuli tämä energinen ja innokas nuori opettaja.
Perheeseen ei tullut lapsia, joten he ottivat kasvatikseen Kaarlo Viktor Lehtimäen (s. 9.10.1880 Tyrvää). Sekään ei pelastanut avioliittoa, vaan tuomiokapitulin erokirjalla heidät erotettiin 30.8.1894. Eva lähti Helsinkiin ja Oskar jäi Tyrväälle kasvattipojan kanssa.
Oskarin äiti muutti Tyrväälle 1893, jossa eli viimeiset vuotensa. Kasvattipoikakin muutti Tampereelle 1896.

Mutta Oskarilla oli monta rautaa tulessa. Opetustyönsä ohessa, hän perusti Tyrvään puutarhayhdistyksen 27.2.1887, jonka tarkoituksena oli kyökkikasvien ja kukkien levittäminen paikkakunnalla. Hän toimi Tyrvään puutarhakoulun opettajana vuosina 1887-1889. Opetustyötä varten, Oskari toimitti oppikirjan "Pieni käsikirja puutarhanhoidossa". Hän toimi puutarhayhdistyksessä aktiivisesti lopun elämäänsä. Hän muun muassa perusti yrityksen , jonka tarkoituksena oli siemenkauppa. (Linkistä löytää myös muita 1897 perustettuja yrityksiä.) Hän tuotti paikkakunnalle taimia (mm lehtikuusen tamia ilmoitettiin lehdessäkin), joita myi eteenpäin ja istutti Puutarhayhdistyksen puistoon, jota hän muutenkin hoiti ahkerasti.

Suomen matkailuyhdistykseen kuului Tyrväältä kaksikymmentä henkeä, ja mukana tietysti Oskar. 1889 vuosikirjassa on mainittu myös yhdistyksen tehtävät ja kaikki jäsenet.Yhdistys järjesti retkiä ja matkoja ympäri Suomea.

Oskarin mielenkiinto siirtyi 1892 englanninkielen opiskeluun. Hän opiskeli kieltä ensin kotona ja otti sitten virkavapautta 1893-94 ja opiskeli englantia Rugby Academyssa Philadelphiassa. Oskar saapui New Yorkiin 19.9.1893 matkustaen Bremenin kautta Darmstadt-laivalla. Paluun osalta en löytänyt tarkempaa tietoa ilman Ancestry.com jäsenmaksua, mutta matkakertomuksessaan hän kertoi paluun tapahtuneen alkuvuodesta.

Mutta se, mistä hänet Tyrväällä parhaiten tunnetaan ja muistetaan on "Tyrvään Sanomat". Nähtyään miten Amerikassa oli useita paikallislehtiä, päätti hän kokeilla sitä täällä. Lehdellä oli alusta alkaen tärkeä merkitys kunnallisten ja kirkollisten ilmoitusten julkaisuna, sekä pienten kirjoitusten avulla ylläpitää "kristillissiveellista maailmankatsomusta paikkakunnalla".  Painoluvan anomusta varten, hän julkaisi näytenumeron alkuvuodesta 1894. Hän sai painoylihallitukselta luvan kunnallisen ilmoituslehden julkaisemiseen 11.8.1894 ja jo samassa kuussa lehden ensimmäinen numero ilmestyi.  Uudessa lehdessä julkaistiin myös Oskarin äidin kuolinilmoitus syksyllä 1895.
Kuolinilmoitus Tyrvään Sanomat 1.9.1895

Oskar kirjoitti Tyrvään Sanomiin matkakertomuksen, josta tässä ensimmäinen osa, toinen osa, kolmas osa, neljäs osa, viides osa, kuudes osa, seitsemäs osa, kahdeksas osa, yhdeksäs osa, kymmenes osa, yhdestoista osa, kahdestoista osakolmastoista osa ja neljästoista osa. Matkakertomus on mielenkiintoista luettavaa, vaikka hän kertookin melkoisen laveasti menomatkastaan. Tästä saisi mielenkiintoisen matkasuunnitelman myös, jos vertaisi hänen matkaansa nykyisiin maisemiin. Paluumatkasta hän ei kirjoittanut lainkaan.

Myöhemminkin Oskar kuitenkin matkusti Englantiin pitääkseen kielitaitoaan yllä. Hän myös kirjoitti "Ensimmäinen lukukirja englanninkielessä" opaskirjan, johon myös Kaisa oli  kiinnittänyt huomiota. Hän teki jatkoksi myös "Toinen lukukirja englanninkielessä", sekä kieliopin, jotka hän julkaisi 1908. Lisäksi hän opetti yhteiskoulussa englantia kolme vuotta.
01.09.1901 Bokhandelstidning för Finland no 16
Lukukirjan mainos Tyrvään Sanomissa 1902.

Lukukirjojen mainos Tyrvään Sanomissa 1908.

Lehden jatko oli katkolla 1901. Tyrvään kirkkoherran vaalit aiheutti kahden evankelisen herätysliikkeen ristiriidan paikkakunnalla ja se vei myös Oskarin voimia. Hänen apunaan oli lehden toimittamisessa Kaarle Prusi, jonka kanssa Oskar riitautui vaalien tiimellyksessä. Prusi irtisanoutui ja hänen tilalleen lehteen tuli Kalle Vänni. Tämä vastapuoli perusti Tyrväälle uuden lehden nimeltä "Tyrvää". Sen hakuprosessi ei mennyt yhtä sutjakkaasti kuin Tyrvään Sanomien aikanaan ja lopulta se sai hylkäävän päätöksen 1903. Riidan kohteena ollut kirkkoherran vaali ratkesi K. A. Heikelin tultua valituksi kirkkoherraksi.

12.5.1906 monet suomalaiset suomensivat tai ottivat suomalaisen sukunimen, ja niin teki myös Oskari Söderholm. Hän valitsi nimekseen Vettenranta.

Oskari jäi eläkkeelle opettajanvirasta 1911, 34 opettajavuoden jälkeen. Asunto oli työhön liittyvä, joten hän joutui etsimään itselleen uuden asunnon. Hän myi lehtensä 4000 markalla, mutta kaupasta ei kerrottu lukijoille. Uusia omistajia olivat kauppias Frans Lehtonen, ratsutilallinen Kalle Vänniä, talollinen Fabian Impola, talollinen Herman Jarttu ja  talollinen Vilho Haunia. Vettenranta jatkoi päätoimittajana. Uudet omistajat näkyivät vain mainostajissa, sillä omistajat saivat ilmoituksensa edullisemmin ja pystyivät kilpailemaan mainoksissa muiden kauppiaiden kanssa. Tyrvään Osuuskauppa kun mainosti lehdessä, oli vieressä Lehtosen mainos. Lehteä yritettiin ostaa, samoin perustettiin kilpaileva lehti Osakeyhtiö Tyrvään toimesta (lehden nimeksi tuli "Tyrvää"). Mutta kun Vettenranta sairastui vakavasti ja lopulta kuoli leikkauksen jälkeen, päätyi neuvottelujen jälkeen "Tyrvään Sanomat" ja "Tyrvää" yhteen.

Oskari Vettenrannasta kirjoitettiin Opettajain lehden muistokirjoituksessa että hän oli ystävällinen ja vierasvarainen ja hänellä oli laaja tuttavapiiri.
"Opettaja Vettenranta oli hienoimpia persoonallisuuksia, mitä yleensä saatamme tavata. Kaikki itsekkäät oman edun tavoittelut, kaikki pikkumaisuus ja nurkkakuntamaisuus olivat hänestä kaukana. Kaikessa toiminnassaan hän aina tahtoi tarkata ikuisen totuuden kultavaakaa, oliko suunta oikea. Ja tuo kultavaaka oli hänen jumalansa.
Monia köyhiä oppilaitaan hän auttoi niin paljon kuin hänen varansa vain sallivat. Liiallisesta luottamuksestaan ihmisten rehellisyyteen hän joutui kärsimään aineellistakin vahinkoa. Kasvattajana hän vaati oppilailtaan ehdottoman tarkaa täsmällisyyttä kaikessa, jonka vuoksi muutamat saattoivat pahastuakin."
Oskar Selim Vettenranta kuoli 26.4.1915 sairastuttuaan ensin keltatautiin ja lopullisesti hänet nujersi maksasyöpä. Hänelle tehtiin leikkaus yksityissairaalassa Tampereella, jonka yhteydessä hän kuoli.
Satakunta 1.5.1915

Tyrvään Sanomat 28.4.1915

Hänen hautajaisensa olivat suuri tapahtuma. Hautajaissaatto lähti kotoa, vanhasta Pappilasta kello 4 iltapäivällä ja kulki hitaasti kohti uutta hautausmaata eli Roismalan hautausmaata. Siellä hänet haudattiin äitinsä viereen. Kuvaus hautajaisista ja muistokirjoitus Tyrvään Sanomissa oli poikkeuksellisen pitkä.

Opettajain lehti julkaisi muistokirjoituksen 4.6.1915.
Puutarha-lehti julkaisi myös muistokirjoituksen Vettenrannasta.
Kansakoulun lehti julkaisi 1.1.1916 muistokirjoituksen.

Lähteet:
Uudenkirkon eli Kalannin seurakunnan kirjat
Isokyrön seurakunnan kirjat
Ylihärmän seurakunnan kirjat
Tyrvään seurakunnan kirjat
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot (sanomalehdet ja aikakauslehdet)
Piilonen Juhani, Sastamalan historia 3
Kansakoulun lehti: kasvatusopillinen aikakuskirja kodille ja kouluille (no 5 1900, sivu 61 Tyrvään kansakoulujen opettajat)

sunnuntaina, huhtikuuta 02, 2017

"Tulkaa hakeen ruumiit pois. Ovat täällä ihmisten tiellä!"

Vammalassa sattui ja tapahtui 1972 kun puujalka-Forsperi tappoi miehen. Tyrvään Sanomat uutisoi 21.6.1972 tapauksessa, joka herätti uteliaisuutta ja kauhua. Tämä on kooste paristakin keskustelusta.

Niilo Forsberg oli Hilma Leppäsen ja Juho Viktor Forsbergin ensimmäinen aviossa syntynyt lapsi. Hänen vanhempi veljensä oli syntynyt nippa nappa ennen vihkimistä 1904, joten Tuomo merkittiin äidin äpäräksi. Niilo syntyi vuoden viimeisenä päivänä 1905 Tyrvään Laukulassa. Hän sai pikkuveljen, Toivon 1909 ja siskon Berthan 1911.

Rippikirjan merkinnöistä päättelen että isä-Forsberg oli suorittamassa rangaistustaan Helsingissä, sillä rikoskirjan merkinnät ja rikoksen suoritus kuitetaan tehdyksi (absolverad) Helsingissä. Ja Kansalliskirjaston Digitoidut sanomalehdet vahvistavat että vankilassa on Juho Forsberg ollut.

Juho Forsberg palasi Tyrväälle 1908 ja sai Laukulasta lupauksen asuinhuoneesta, jossa saisi asua perheensä kanssa ilmaiseksi seuraavaan vappuun asti. Ehtona oli, että laittaa neljä vuotta tyhjillään olleen huoneen asuttavaan kuntoon. Huone tuli kuntoon, mutta omistaja ei antanutkaan Forsbergin muuttaa siihen. Hän antoi vain 20 mk korvaukseksi. Lehtijuttu aiheesta löytyy Sosiaalidemokraati-lehdestä.

Ennen vankilaa on isä-Forsbergiä syytetty ainakin väärästä ilmiannosta. Hän oli syyttänyt kahta mustalaista hevosvarkaudesta, mutta lopulta oli todettu ettei Forsbergilla ollut hevosta ollutkaan. Olisiko tämä johtanut vankilaan vai oliko hän tehnyt muutakin?

Vaimo ja tytär Bertha menivät Marttilan köyhäinkotiin 1913. Hilman kohdalle on mainittu että on työmiehen vaimo. Rippikirjat loppuvat tähän, joten minne muut lapset joutuivat jää toistaiseksi selvittämättä.

Juhon isä oliViktor Forsberg oli saanut sakkoja vain juopottelusta, joka oli melkoisen yleistä. Hänen isoisänsä Aron Fredrik oli sakotettu varkaudesta, rahan väärennöksestä ja hänet murhattiin 1857.

Että ei puujalka-Forsbergillä kovin hyvät lähtökohdat olleet. Lisänimensä hän oli saanut kun oli menettänyt jalkansa ja sen tilalla oli tekojalka, puusta. Korttia pelatessa Forsberg saattoi vastustajaa hämätäkseen iskeä puukon jalkaansa, siihen puiseen, jolloin vastapuoli pelästyi tai ainakin hämmentyi riittävästi.

Kuten Saku kirjoittaa Nälkälänmäen urheilusosiologian laitoksen sivuilla oli Forsbergilla "happamat harrastukset". Töissäkin  Forsberg kävi. Nälkälänmäessä oli useitakin puusepän verstaita. Pöydänkansien hiojana hän oli ernomanen. Näin kertoo Saku.

Matti Heinonen kertoi että "Hän ajeli naisten pyörällä, josta oli otettu toinen poljin pois, ja puujalka roikkui vapaasti. Toisessa polkimessa oli lenkki kuin kilpapyörässä. Kerrankin jotakin hihkaistiin hänelle tien päässä. Lupasi sillä kertaa tappaa kaikki. Joskus esitteli myös käsiasettaan. Oli melko tylyn näköinen äijä."

Vaikka Forsbergiä pelättiin äkkipikaisen luonteen vuoksi, pääsivät mukulat karkuun helposti puujalalla liikkuvaa miestä. Silti hänelle huudeltiin ja sitten juostiin karkuun.

Forsbergin talossa tapahtui tappo 11.5.1964, jolloin kuoli Otto Telkinen. Forsberg joutui siitä tuomiolle. Lisätietoja tapahtuneesta ei minulla ole.

Tyrvään Sanomat uutisoi 21.6.1972 taposta, jonka Forsberg kännipäissään oli tehnyt. Uhri oli Hugo Aalto, joka myös oli tunnettu "happaman harrastaja" ja puliveivari paikkakunnalla. Ennen ruumiin poisvientiä oli pikku-pojat käyneet kurkkimassa vainajaa useamman tunnin ajan. Ei taitaisi tänäpänä enää onnistua. Ja syyllinen oli tiedossa. 

Matti Heinonen on säästänyt lehtileikkeen
Tyrvään Sanomista 21.6.1972.
Forsbergin väitettiin tappaneen vaimonsa, mutta mitenkähän lienee mennyt. Tuomiota ei ainakaan siittä ole saanut. Mutta miten Forsbergin loppuelämä mahtoi mennä? Mahtoiko hän tehdä vielä muita rikoksia? Onhan nämä tarinat sekä jännittäviä, surullisia että mielenkiintoisia.
Enemmän asiasta tietävien kommentteja odotellessa. Pyynnöstä poistan tämän jutun, jätä tässä tapauksessa kommentti.